Linux Zone

| HowTo Linux Zone | Linux Zone Home | E-Mail Me |

Finnish-HOWTO


Pekka Taipale, pjt@iki.fi

v1.1f, 14 February 1996

This document describes how to finlandize Linux - Finnish keyboard

mapping, time zone, 8-bit clean settings for applications, etc.

Except for this abstract, the text is in Finnish because that is the

benefit of the intended audience. This document may be reproduced at

the usual Linux HOWTO terms. If you use it commercially, you're wel­

come to do so but I'd like to be notified. If you have questions, con­

tact me at my e-mail address.

1. Johdanto

1.1. Mikä HOWTO?

Tämä dokumentti kertoo, mitä pitäisi tehdä Linuxin suomettamiseksi sen

jälkeen kun käyttöjärjestelmä perussovelluksineen on asennettu

koneeseen jostain Linux-jakelusta. Näin saadaan suomalaiset kirjaimet,

näppäimistö ja muut paikalliset asetukset toimimaan oikein.

Lähtökohtana on Slackware- tai RedHat-jakelusta asennettu Linux-

järjestelmä, mutta ohjeista on todennäköisesti apua myös muiden Linux-

jakeluversioiden käyttäjille.

Varsin suuri osa ohjeista pätee Linuxin lisäksi muissakin Unix-

tyyppisissä järjestelmissä. Sama toimii myös toisinpäin: jos et löydä

etsimääsi tietoa tästä dokumentista, tutki muita FAQ- jne. tiedostoja

(ks. esim. Linuxin HOWTO-dokumentit sekä viitteet [``UNIXHelp''] ja

[``faqs'']). Tämän dokumentin viitteissä on, mikäli mahdollista,

käytetty kotimaisia peilauksia ulkomailla sijaitsevien alkuperäisten

tiedostovarastojen asemesta.

Tässä ohjeessa ei ole yleensä eritelty root-käyttäjän ja tavallisen

käyttäjän tekemiä asetuksia. Jotkut ohjeista ovat siis ainoastaan

ylläpitäjän heiniä ja vaikuttavat koneen kaikkiin käyttäjiin, jotkut

taas ovat tavallisen käyttäjän itselleen tekemiä asetuksia. Linux-

koneissa ylläpitäjä ja käyttäjä ovat usein - mutta eivät aina - sama

henkilö. Hyvin monet asetukset voi tehdä molemmilla tavoilla; esim.

kaikkien käyttäjien oletukset hakemistossa /etc oleviin tiedostoihin

ja käyttäjän omat asetukset kotihakemistossa $HOME oleviin pisteellä

alkaviin tiedostoihin.

1.2. Tekijänoikeuksista ja kopioinnista

Copyright © 1996 by Pekka Taipale. Tätä dokumenttia saa kopioida ja

levittää muuttamattomana vapaasti. Jos levität muutettua tai

lyhennettyä versiota dokumentista, tätä tekijänoikeusmerkintää ei saa

poistaa. En ota vastuuta mahdollisista virheistä enkä varsinkaan

muiden muuttamista versioista. Jos teet dokumenttiin lisäyksiä tai

korjauksia, merkitse selvästi oma työsi. Parasta olisi, jos

lähettäisit korjausehdotuksesi minulle osoitteeseen pjt@iki.fi

jolloin ne voidaan ottaa mukaan alkuperäiseen tekstiin.

1.3. Tekstin esitystavasta

Tämä HOWTO on kirjoitettu SGML-muodossa. HTML-, TeX- ja tekstiversiot

generoidaan SGML:stä Linuxdoc-SGML -ohjelmalla [``Linuxdoc'']. Tämän

tekstin ulkopuolelle osoittavat viittaukset (HTML-versiossa linkit) on

koottu yhteen paikkaan, ks. luku ``Aiheeseen liittyvää materiaalia''.

Muualla dokumentissa olevat linkit ovat ristiinviittauksia dokumentin

sisällä. Näin on menetelty siksi, että olisi helpompi hahmottaa,

milloin HTML-version linkin seuraaminen on viemässä lukemaan jotakin

muuta dokumenttia ja milloin se on ristiinviittaus tämän HOWTO:n

sisällä.

1.4. Kiitokset

Kiitos kaikille kommentteja ja korjauksia esittäneille. Erityisesti

mainittakoon Tuomas Aura, Tuomas Eerola, Timo Korvola, Jaakko Ruohio,

Jani Tammi ja Lars Wirzenius.

2. Näppäimistöasetukset

2.1. Perusnäppäimistö

Tässä kerrotaan tekstikonsolin näppäimistöasetuksista. X-ympäristöstä

on tietoa luvussa ``X11R6''.

Jos näppäimistösi on Linuxin asennuksen jäljiltä amerikkalaista

mallia, olet ohittanut näppäimistökartan valinnan asennusohjelmassa.

Näppäimistökartaksi kannattaa valita ISO Latin-1-merkkejä (ks. kohta

``alla'') tuottava kartta fi-latin1. Seitsemänbittinen fi-kartta on

poistumassa käytöstä eikä sitä kannata käyttää jos siihen ei ole

erityistä tarvetta.

Slackware-järjestelmissä näppäimistökartan voi asettaa lisäämällä

tiedostoon /etc/rc.d/rc.keymap tai /etc/rc.d/rc.local seuraava rivi:

______________________________________________________________________

/usr/bin/loadkeys fi-latin1 # Finnish latin1 keymap

______________________________________________________________________

RedHatissa asetus taas on tiedostossa /etc/sysconfig/keyboard, jossa

pitää olla seuraava rivi:

______________________________________________________________________

KEYTABLE=/usr/lib/kbd/keytables/fi-latin1.map

______________________________________________________________________

Debian-järjestelmissä asetus tehdään tiedostoon

/etc/rc.boot/console.

Näppäimistökarttatiedostot ovat yleensä hakemistossa

/usr/lib/kbd/keytables. Mikäli fi-latin1 -karttaa ei löydy tästä

hakemistosta, etsi esim. Slackware-jakelun keytbls-paketti.

Ruotsalaiset käyttävät samaa näppäimistökarttaa kuin suomalaiset.

2.2. ISO Latin-1 -merkistö

Suomenkielinen teksti kirjoitetaan Linux-ympäristössä ISO Latin-1

-merkistöllä, joka käyttää 7-bittisiä ASCII-merkkejä englannin

perusaakkosten näyttämiseen ja 8-bittisiä ns. ISO-skandeja

suomalaisiin kirjaimiin å, ä, ö jne. Myös mm. MS Windows käyttää

samaa merkistöä. Lisätietoja löytyy Timo Kiravuon merkistöohjeesta

[``skandit''] ja Jukka Korpelan ISO-Latin-1-merkkejä käsittelevästä

tekstistä [``ISO-latin1''].

Jos fi-latin1 -näppäimistöllä ä:n ja ö:n painalluksista tulee d- ja v-

kirjaimia, hukkuu kahdeksas bitti jonnekin. Ks. Pääteasetukset-kohta

(``'') sekä rlogin (``'') ja telnet (``''). Jos skandien painaminen

aiheuttaa piippauksia tai mitään ei tapahdu, sovellus (esim.

komentotulkki) ei huoli 8-bittisiä merkkejä. Katso sovelluksien

kohdalta komentotulkkisi asetukset (kohdat ``bash'' ja ``tcsh'').

2.3. Näppäimistökartan parantelua

Timo Korvola ehdottaa:

Gravea, tildeä ja sirkumfleksia tarvitaan sen verran usein, että

elämän helpottamiseksi voi tehdä fi-latin1.map:in lataamisen jälkeen

vaikkapa näin:

______________________________________________________________________

loadkeys << '@loadkeys'

keycode 5 = four currency dollar

keycode 13 = dead_acute grave

keycode 27 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde

keycode 97 = Compose

@loadkeys

______________________________________________________________________

Tämä korjaa myös shift 4:n tuottamaan valuuttamerkin siten kuin

näppäimistössä lukee. Oikeasta controlista tehdään compose, jolla voi

tuottaa vaikkapa è:n näppäilemällä compose ` e.

Konsolin näppäinkoodit saa helposti selville ohjelmalla showkey.

3. Pääteasetukset

8-bittisten suomalaisten merkkien toimiminen vaatii, että pääteyhteys

on 8-bittinen. Yleensä Linux-koneen näppäimistöllä ja päätelinjoilla

näin onkin, mutta mikäli ei ole, asetus saadaan päälle laittamalle

seuraava komento komentotulkin alustustiedostoon (.profile, .login

jne):

______________________________________________________________________

stty pass8

______________________________________________________________________

8-bittisten merkkien toimiminen rlogin- ja telnet-yhteyksien yli on

selitetty alempana sovelluksien kohdalla (ks. kohdat ``rlogin'' ja

``telnet'').

4. Ympäristön lokaaliasetukset

Lokaaliasetusten tarkoitus on saada ohjelmat noudattamaan esimerkiksi

eri kielten erilaisia aakkosjärjestyssääntöjä ja muita käytäntöjä.

Lokaalit vaikuttavat mm. kellonaikojen ja päivämäärien tulostusmuotoon

ja tietueiden lajittelujärjestykseen eri ohjelmia käytettäessä -

mikäli ohjelmat on tehty asianmukaisella tavalla ja kirjastot tukevat

kyseistä lokaalia.

Uudehkojen Linux-jakelujen (Slackware 3.0 ja RedHat 2.1) kirjastot

tukevat dokumenttien mukaan yleistä eurooppalaista

Latin1-merkistölokaalia ISO-8859-1. Oikea lokaaliasetus Suomessa on

finnish.iso88591. Lokaali asetetaan ympäristömuuttujien LC_CTYPE,

LC_TIME jne. avulla (ks.

man 7 locale).

Voi olla viisasta asettaa suomalainen lokaali jo nyt, niin että

spesifisen suomalaisen lokaalituen mahdollisesti joskus ilmestyessä

kirjastoihin se otetaan käyttöön. Lokaalin asetus voi olla myös

epäviisasta, koska esim. päivämäärätulostuksen muodon muuttuminen voi

muuttaa komentotiedostojen toimintaa ja rikkoa siten ohjelmia.

LC_TIME-lokaalin POSIX-asetuksella date-komennon tulostus on muotoa

Wed Aug 9 13:33:39 EETDST 1995 kun taas suomalaisella lokaalilla se

olisi muotoa 9.8.1995 13:33:39.

LC_ALL- tai LC_TIME-asetuksen tekeminen ei siis ole välttämättä

järkevää, mutta LC_CTYPE ja LC_COLLATE kannattaa asettaa

suomalaiseksi. Esim. tcsh vaatii LC_CTYPE-asetuksen, jotta 8-bittiset

merkit toimisivat.

Jos käytät komentotulkkina csh-varianttia (kuten tcsh), haluat

todennäköisesti tehdä asetuksen tiedostossa /etc/csh.cshrc tai

$HOME/.cshrc:

______________________________________________________________________

setenv LC_CTYPE finnish.iso88591

______________________________________________________________________

Jos taas käytät sh-varianttia (kuten bash tai pdksh), kirjoita

tiedostoon /etc/profile tai $HOME/.profile:

______________________________________________________________________

export LC_CTYPE=finnish.iso88591

______________________________________________________________________

5. Aikavyöhykeasetukset

Linux-koneen CMOS-kello voi osoittaa joko UTC-aikaa - kuten UNIX-

koneissa on yleensä tapana - tai paikallista aikaa. (UTC on

kansainvälinen normaaliaika, suunnilleen sama kuin Greenwich Mean Time

eli GMT.) Linux-jakelut olettavat yleensä kellon käyvän paikallista

aikaa, koska MS-DOS ja muut tavalliset PC-käyttöjärjestelmät eivät

tunne aikavyöhykkeitä. Tällöin Linuxin käynnistystiedostoissa - esim.

/etc/rc.d/rc.S (Slackware) tai /etc/rc.d/rc.sysinit (RedHat) - on

komento

clock -s. Jos kello on UTC-ajassa, komennon pitää olla

clock -u -s.

Kun CMOS-kello on UTC-ajassa, käyttöjärjestelmä huolehtii ajan

näyttämisestä oikein mm. kesäaikaan siirryttäessä, kunhan aikavyöhyke

on asetetty oikein. Jos CMOS-kello on paikallisessa ajassa, kesä- ja

talviaikoihin siirtymiset on tehtävä käsin. CMOS-kellon aikaa voi

muuttaa joko CMOS-setupista käsin tai sitten Linuxissa clock-

komennolla (ks. man 8 clock).

Suomen aikavyöhyke on EET (Eastern European Time). Aikavyöhykkeen voi

asentaa käyttöjärjestelmän asennuksen yhteydessä; mikäli et tehnyt

sitä tai teit sen väärin, voit tehdä asetuksen root-tunnuksella

komennolla

______________________________________________________________________

ln -s /usr/lib/zoneinfo/Europe/Helsinki /usr/lib/zoneinfo/localtime

______________________________________________________________________

(Vanhemmissa Linux-jakeluissa ei ole Helsinki-vyöhykettä; käytä

EET:tä).

Yleensä systeemin oletusaikavyöhykkeen asettaminen riittää. Jos

yksittäinen käyttäjä tarvitsee erilaisen aikavyöhykkeen, sen voi

asettaa käyttäjäkohtaisesti TZ-muuttujalla. POSIX-käytäntö on, että

TZ-asetus on muotoa EET-2EETDST, mikä tarkoittaa, että aikavyöhyke on

EET, se on kaksi tuntia edellä GMT:tä, ja kesäaikaan siirrytään

EETDST-säännön mukaan. Asetus saadaan aikaan komentotulkin

alustustiedostossa, esim. bash-käyttäjille lisäämällä kotihakemiston

.profile-tiedostoon rivi

______________________________________________________________________

export TZ=EET-2EETDST

______________________________________________________________________

6. X11R6

XFree86 saa näppäimistökarttansa Linuxin konsolilta. Useimpien

näppäinten (ml. ä ja ö) pitäisi toimia suoraan oikein, kun konsolin

näppäimistökartta on asetettu. "Kuolleiden" näppäinten määrityksiä

(dead_acute, dead_diaeresis ym.) ei kuitenkaan saada konsolilta, joten

lopputulosta täytyy hieman paikkailla.

Jos kone on konfiguroitu käynnistämään xdm eli käyttäjä ei

kirjoittaudu sisään virtuaalikonsolille vaan suoraan X11:aan, voi olla

tarpeen asettaa koko suomalainen näppäimistökartta .Xmodmap-

tiedostossa.

Mikäli AltGr-näppäin ei toimi (merkit {, [, ], }, jne.), tarkista,

että X:n konfigurointitiedostossa (/etc/XF86Config tai

/usr/lib/X11/XF86Config) on rivi

______________________________________________________________________

RightAlt ModeShift

______________________________________________________________________

ja että sitä ei ole kommentoitu pois #-merkillä.

X:n käynnistysskriptit ajavat yleensä xmodmap-ohjelman, joka muuttaa

X:n näppäimistökarttaa käyttäjän

.Xmodmap-tiedoston perusteella. .Xmodmap-tiedosto voi näyttää esim.

tältä:

______________________________________________________________________

keycode 13 = 4 currency dollar

keycode 21 = acute grave

keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde

______________________________________________________________________

Tässä näppäimeen, jonka näppäinkoodi on 13 (näppäimistön päälohkon

numeronäppäin 4) sidotaan merkit 4, valuuttamerkki ja $, jotka

tulevat, kun ko. näppäintä painetaan yksinään, shiftin kanssa ja

AltGr-näppäimen kanssa.

Näppäimeen 21 (Backspace-näppäimen vieressä) sidotaan hipsumerkit ja

näppäimeen 35 (å:n ja Enterin välissä) sidotaan "kuolleet pisteet" (¨)

sekä sirkumfleksi ("hattumerkki") ja tilde (~). Voit kirjoittaa esim.

saksalaisen ü-kirjaimen painamalla ensin kuolleita pisteitä ja sitten

u:ta. .Xmodmap-tiedoston muutokset saa heti käyttöön komennolla

______________________________________________________________________

xmodmap .Xmodmap

______________________________________________________________________

Ks. man xmodmap. Huomaa, että emacs saattaa kohdella näppäimiä

poikkeavasti. X:n alla näppäinkoodit saa selville ohjelmalla xev.

Esimerkki X11-näppäimistökartasta

Tämän voi sijoittaa .Xmodmap-tiedostoon.

______________________________________________________________________

keycode 8 =

keycode 9 = Escape

keycode 10 = 1 exclam

keycode 11 = 2 quotedbl at

keycode 12 = 3 numbersign sterling

keycode 13 = 4 dollar dollar

keycode 14 = 5 percent

keycode 15 = 6 ampersand

keycode 16 = 7 slash braceleft

keycode 17 = 8 parenleft bracketleft

keycode 18 = 9 parenright bracketright

keycode 19 = 0 equal braceright

keycode 20 = plus question backslash

keycode 21 = apostrophe grave

keycode 22 = Delete

keycode 23 = Tab

keycode 24 = Q

keycode 25 = W

keycode 26 = E

keycode 27 = R

keycode 28 = T

keycode 29 = Y

keycode 30 = U

keycode 31 = I

keycode 32 = O

keycode 33 = P

keycode 34 = aring Aring

keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde

keycode 36 = Return

keycode 37 = Control_L

keycode 38 = A

keycode 39 = S

keycode 40 = D

keycode 41 = F

keycode 42 = G

keycode 43 = H

keycode 44 = J

keycode 45 = K

keycode 46 = L

keycode 47 = odiaeresis Odiaeresis

keycode 48 = adiaeresis Adiaeresis

keycode 49 = section onehalf

keycode 50 = Shift_L

keycode 51 = apostrophe asterisk

keycode 52 = Z

keycode 53 = X

keycode 54 = C

keycode 55 = V

keycode 56 = B

keycode 57 = N

keycode 58 = M

keycode 59 = comma semicolon

keycode 60 = period colon

keycode 61 = minus underscore

keycode 62 = Shift_R

keycode 63 = KP_Multiply

keycode 64 = Alt_L

keycode 65 = space

keycode 66 = Caps_Lock

keycode 67 = F1

keycode 68 = F2

keycode 69 = F3

keycode 70 = F4

keycode 71 = F5

keycode 72 = F6

keycode 73 = F7

keycode 74 = F8

keycode 75 = F9

keycode 76 = F10

keycode 77 = Num_Lock

keycode 78 = Scroll_Lock

keycode 79 = Home KP_7 KP_7 Home

keycode 80 = Up KP_8 KP_8 Up

keycode 81 = Prior KP_9 KP_9 Prior

keycode 82 = KP_Subtract

keycode 83 = Left KP_4 KP_4 Left

keycode 84 = Begin KP_5 KP_5 Begin

keycode 85 = Right KP_6 KP_6 Right

keycode 86 = KP_Add

keycode 87 = End KP_1 KP_1 End

keycode 88 = Down KP_2 KP_2 Down

keycode 89 = Next KP_3 KP_3 Next

keycode 90 = Insert KP_0 KP_0 Insert

keycode 91 = Delete KP_Decimal KP_Decimal Delete

keycode 92 = 0x1007ff00

keycode 93 =

keycode 94 = less greater bar

keycode 95 = F11

keycode 96 = F12

keycode 97 = Home

keycode 98 = Up

keycode 99 = Prior

keycode 100 = Left

keycode 101 = Begin

keycode 102 = Right

keycode 103 = End

keycode 104 = Down

keycode 105 = Next

keycode 106 = Insert

keycode 107 = Delete

keycode 108 = KP_Enter

keycode 109 = Control_R

keycode 110 = Pause

keycode 111 = Print

keycode 112 = KP_Divide

keycode 113 = Alt_R Mode_switch

keycode 114 = Break

keycode 115 =

______________________________________________________________________

7. Eräiden sovellusten asetukset

Tähän ei ole kerätty kaikkia mahdollisia sovelluksia; lisäapua voi

löytyä esim. German-HOWTO:sta [``german''].

7.1. bash

Tee kotihakemistoosi tiedosto .inputrc, ja laita sinne nämä rivit:

______________________________________________________________________

set meta-flag on

set convert-meta off

set output-meta on

______________________________________________________________________

Tämän jälkeen komentotulkki huolii 8-bittiset merkit ja näyttää ne

oikein.

bash lukee käynnistyessään useita eri tiedostoja. .profile,

.bash_login ja .bash_profile luetaan ainoastaan

sisäänkirjoittautumisen (login) yhteydessä; .bashrc taas suoritetaan

aina kun bash käynnistyy (myös esim. xterm-ikkunassa).

7.2. tcsh

tcsh käyttää lokaaliasetusta LC_CTYPE. Tee kotihakemistoosi tiedosto

.tcshrc, ja laita sinne rivi

______________________________________________________________________

setenv LC_CTYPE finnish.iso88591

______________________________________________________________________

Huomaa, että RedHat 2.1:n mukana tuleva tcsh ei jostain syystä toimi

8-bittisten merkkien kanssa oikein. Voit joko kääntää tcsh:n itse, tai

kopioida tcsh-binäärin esim. Slackware 3.0:sta.

7.3. emacs

Tee tai editoi kotihakemistossasi tiedostoa .emacs. Laita sinne

rivit:

______________________________________________________________________

(standard-display-european 1)

(set-input-mode (car (current-input-mode))

(nth 1 (current-input-mode))

'accept-8bit-input)

(require 'iso-syntax)

______________________________________________________________________

Huomaa, että GNU Emacs 19.25, joka on mm. Slackware-jakelun versiossa

2.0.0, on rikki eikä eurooppalaisten merkkien tuki toimi. Jos käytät

tätä versiota, poista se ja asenna uudempi versio. Myös emacs 19.30

toimii väärin jos se on käännetty vanhalla gcc:llä (esim. 2.6.3).

7.4. telnet

Luo kotihakemistoosi tiedosto .telnetrc ja tee sinne oma rivi

kullekin koneelle johon otat yhteyttä telnetillä. Rivillä on koneen

nimi sekä komento set outbinary. Jos esim. otat yhteyttä koneeseen

masina paikallisessa verkossa sekä koneeseen hissi.kone.fi Internetin

yli, .telnetrc-tiedostosi pitäisi näyttää tältä:

______________________________________________________________________

masina set outbinary

hissi.kone.fi set outbinary

______________________________________________________________________

Voit myös antaa käynnistettäessä option -8 tai asettaa binäärimoodin

telnet-istunnon aikana painamalla telnetin escape-merkkiä (ei ESC-

näppäin vaan telnetin escape character, oletuksena C-] joka löytyy

yleensä näppäilemällä Ctrl-5) ja antamalla komennon. Ks. man telnet.

7.5. rlogin

rlogin-komennossa pitää antaa optio -8 jotta 8-bittiset merkit

kulkisivat yhteyden läpi. Ks. man rlogin.

7.6. joe

joe tarvitsee option -asis jotta se kohtelisi merkkejä 8-bittisinä.

Poista välilyönti joerc-tiedostosta sen rivin alusta, jolla lukee

-asis. Kaikkien käyttäjien yhteinen joerc-tiedosto on yleensä

/usr/lib/joe/joerc ja käyttäjäkohtainen tiedosto $HOME/.joerc.

7.7. less

Aseta ympäristömuuttuja LESSCHARSET arvoon latin1:

______________________________________________________________________

export LESSCHARSET=latin1

______________________________________________________________________

tai vastaava C-shellin komento.

7.8. irc

Tämän kirjoitti Jani Tammi (jantam@utu.fi).

Laita .ircrc-tiedostoon rivi:

______________________________________________________________________

set eight_bit_characters on

______________________________________________________________________

Tämän lisäksi saatat tarvita myös komennon

______________________________________________________________________

/set translation latin_1

______________________________________________________________________

Huomaa, että tämä komento annetaan irc:issä, eikä sitä kirjoiteta

.ircrc-tiedostoon.

7.9. elm

Laita tiedostoon $HOME/.elm/elmrc seuraavat rivit:

______________________________________________________________________

charset = iso-8859-1

displaycharset = iso-8859-1

textencoding = 8bit

______________________________________________________________________

7.10. pine

Laita tiedostoon /usr/local/lib/pine.conf tai $HOME/.pinerc seuraava

rivi:

______________________________________________________________________

character-set=ISO-8859-1

______________________________________________________________________

7.11. TeX

Suomalaiset aakkoset ja tavutuksen saa TeXissä toimimaan parhaiten

käyttämällä babel-pakettia, joka on siis syytä valita asennettavaksi

TeXiä asennettaessa.

TeXistä on kaksi Linux-järjestelmissä yleisesti käytettyä jakelua:

NTeX ja teTeX. NTeX tulee Slackwaren ja teTeX RedHatin mukana. teTeX

on näistä helpompi konfiguroida.

TeXin hakemistopolut ja konfigurointi vaihtelevat jakelusta toiseen.

Voit joutua tekemään asiat jakelusta riippuen hyvinkin paljon tästä

ohjeesta poikkeavalla tavalla.

7.11.1. NTeX

Tässä opasti Tuomas Aura (Tuomas.Aura@hut.fi):

LaTeXissa (2e) ei ole valmiina suomenkielistä tavutusta, vaan se on

käännettävä itse. Tämä tapahtuu seuraavasti (root-käyttäjänä):

· Etsi tiedosto language.dat (Slackwaren NTeXissä

/usr/lib/texmf/tex/latex/cfg/language.dat) ja editoi sitä. Valitse

enintään 4 kieltä ja poista niiden edestä kommenttimerkki %.

Slackware 3.0:n NTeX:issä on kielen nimi "finnish" kirjoitettu

väärin: "finish". Tämä on syytä korjata (tiedoston hyphen.finish

nimessä se ei haittaa).

· Samassa hakemistossa on lthyphen.cfg joka on korvattava babel-

versiolla:

______________________________________________________________________

rm lthyphen.cfg

ln -s lthyphen.babel lthyphen.cfg

______________________________________________________________________

· Poista tavutuksen amerikkalainen oletustiedosto:

______________________________________________________________________

rm /usr/lib/texmf/tex/tex/macros/hyphen.tex

______________________________________________________________________

· Etsi tiedosto latex.ltx ja mene samaan hakemistoon (NTeXissä

/usr/lib/texmf/tex/latex/latex-base). Aja initex:

______________________________________________________________________

initex latex.ltx

______________________________________________________________________

· Näin syntyy tiedosto latex.fmt. Kopioi se LaTeXin ini-hakemistoon,

esim. NTeXissä:

______________________________________________________________________

mv latex.fmt /usr/lib/texmf/ini/

______________________________________________________________________

Nyt pitäisi suomen tavutuksen toimia, kunhan dokumentin otsikot ovat

kunnossa.

7.11.2. teTeX

teTeX:in konfigurointi on helppoa:

· Ajetaan texconfig

· Valitaan valikosta HYPHEN

· Editori aukeaa editoimaan language.dat-tiedostoa, poistetaan

kommentti sen rivin alusta, jossa lukee finnish

· Uusi LaTeX-formaatti luodaan automaattisesti

7.11.3. LaTeX-otsikot

Suomalaisen LaTex-dokumentin alkuriveillä pitäisi lukea jotain tämän

tapaista:

______________________________________________________________________

\documentclass[a4paper,finnish]{article}

\usepackage{t1enc,isolatin1,babel}

______________________________________________________________________

LaTeX2e <1994/12/01> -formaatilla ja uudemmilla toimii myös hienompi

ratkaisu:

______________________________________________________________________

\documentclass[a4paper, finnish]{article}

\usepackage{babel}

\usepackage[latin1]{inputenc}

\usepackage[T1]{fontenc}

______________________________________________________________________

Näillä otsikoilla pitäisi suomalaisen tavutuksen ja kirjainten toimia

oikein, mikäli TeX-jakelu on asennettu ja konfiguroitu oikein. Tässä

ei neuvota LaTeX-dokumenttien tekemistä tarkemmin. Jukka Korpelan

TKK:lle tekemästä Tex-ohjeesta [``texref''] voi olla apua.

8. Posti, nyyssit ja 8-bittiset merkit

8.1. Perusratkaisu: 8-bittiset merkit viesteihin

Posti- ja nyyssiviesteissä (USENET news ja vastaavat paikalliset

järjestelmät) on järkevintä lähettää 8-bittisiä ISO Latin1-skandeja

silloin kun kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Postiohjelmat kuten elm ja pine näyttävät Latin1-merkit oikein, kun ne

on konfiguroitu sovellusten kohdalla kuvatulla tavalla (ks. kohdat

``elm'' ja ``pine''). Jäljellä on kuitenkin vielä yksi ongelma: miten

saada postissa mitä kummallisimmissa muodoissa tulevat viestit

ISO-8859-1:n mukaisiksi?

8-bittiset ISO Latin1-merkit kirjoitetaan viestiin sellaisenaan ja

viestin otsikossa ilmoitetaan, että sisältö on 8-bittistä tekstiä.

Tämä tapahtuu liittämällä lähteviin viesteihin seuraavat MIME-

standardin [``RFC1521''] mukaiset otsikot. Tämä edellyttää, että

kaikki viestiä välittävät koneet kykenevät käsittelemään 8-bittistä

tietoa viestin rungossa. Suomi on jo jokseenkin läpeensä 8-bittinen,

mutta erityisesti USA:sta löytyy vielä runsaasti 7-bittisiä

postijärjestelmiä, jotka ovat postistandardin RFC822 mukaisia

[``RFC822'']. Näiden kanssa on yleensä tyydyttävä käyttämään QP-

koodausta (ks. ``MIME Quoted Printable-koodaus''). Tavallisesti

seuraavat otsikot ja 8-bittiset merkit kuitenkin riittävät:

______________________________________________________________________

Mime-Version: 1.0

Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1

Content-Transfer-Encoding: 8bit

______________________________________________________________________

Esim. elm-ohjelmassa nämä otsikot laitetaan tiedostoon

$HOME/.elm/elmheaders. emacs-pohjaisilla posti- ja nyyssisovelluksilla

asetus tapahtuu helpoiten laittamalla seuraavat rivit .emacs-

tiedostoon:

______________________________________________________________________

(setq mail-default-headers "Mime-Version: 1.0\n\

Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1\n\

Content-Transfer-Encoding: 8bit\n")

______________________________________________________________________

8.2. MIME Quoted Printable-koodaus

Yleisin ongelma viestien vastaanotossa ovat MIME Quoted Printable

-koodatut merkit [``RFC1521'']. Näitä kutsutaan usein sattuvasti myös

nimellä Quoted Unreadable.

QP-koodattuja viestejä ei kannata lähettää, jos 8-bittisten merkkien

lähettäminen sellaisenaan vain on mahdollista, koska varsin monet

lukijat n=E4kev=E4t QP-viestit t=E4m=E4n n=E4k=F6isin=E4. QP-koodatut

- samoin kuin kokonaan binääridataa sisältävät Base64-koodatut viestit

- saa purettua lukukelpoisiksi metamail-ohjelmalla [``metamail''].

metamail tulee valmiina ainakin RedHat 2.1-jakelun mukana.

elm (ainakin versio 2.4 PL24) osaa käyttää metamailia suoraan, mikäli

metamail on polun varrella eli ajettavissa. emacs-pohjaiset posti- ja

nyyssisovellukset saattavat tarvita tiedon metamailin sijainnista

.emacs-tiedostossa esim. näin:

______________________________________________________________________

(setq metamail-program-name "/usr/local/bin/metamail")

______________________________________________________________________

9. Aiheeseen liittyvää materiaalia

Seuraavat dokumentit voivat olla hyödyllistä luettavaa näiden

ongelmien kanssa painiessasi:

1. [skandit]

Suomalaiset merkit tietokoneissa, Timo Kiravuo:

<http://www.nixu.fi/~kiravuo/skandit.html>

2. [ISO-latin1]

ISO-Latin-1-merkistöstä, Jukka Korpela:

<http://www.hut.fi/~jkorpela/ISO.html>

3. [texref]

TeX-ladontaohjelma, Jukka Korpela:

<http://www.hut.fi/~jkorpela/softa/tex.html>

4. [danish]

Danish-HOWTO, Thomas Petersen:

<http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/Danish-HOWTO>

5. [german]

German-HOWTO, Thomas Ploss:

<http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/German-HOWTO>

6. [RFC822]

Format of Internet Text Messages, David Crocker:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc822.txt>

7. [RFC1521]

MIME, Part One: Format of Internet Message Bodies, N. Borenstein &

N. Freed:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1521.txt>

8. [RFC1522]

MIME, Part Two: Message Header Extensions, K. Moore:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1522.txt>

9. [metamail]

Metamail-ohjelma:

<ftp://ftp.funet.fi/pub/unix/mail/metamail/mm2.7.tar.Z>

10.

[linuxdoc]

Linuxdoc-SGML, Matthew D. Welsh:

<ftp://ftp.funet.fi:pub/mirrors/sunsite.unc.edu/pub/Linux/utils/text/linuxdoc-

sgml-1.4.tar.gz>

11.

[unixhelp]

UNIXHelp for Users, University of Edinburgh:

<http://unixhelp.ed.ac.uk/>

12.

[faqs]

FAQ Collection, Thomas Fine:

<http://www.cis.ohio-state.edu/hypertext/faq/usenet/FAQ-List.html>


| HowTo Linux Zone | Linux Zone Home | E-Mail Me |

Copyright 1999

Linux Zone